Oma tarinani

  Source

Minä olen Jenni Selosmaa, yrittäjä ja personal financial trainer. Olen kehittänyt talouden treeniohjelman naisille, jotka ovat valmiit näkemään hieman vaivaa oman taloudellisen hyvinvointinsa eteen.

Rahoitusammattilaisen tunnustuksia

Raha mahdollisuutena

Sain melko perinteisen ja järkevän taloudellisen kasvatuksen nelihenkisessä perheessä Jyväskylässä. Olen pienestä saakka ollut kiinnostunut rahasta. Aluksi sen hamstraamisesta, sitten sen törsäämisestä. Viime vuosina minua on eniten inspiroinut rahan ja rahamaailman yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Kävin kauppakorkeakoulun ja opiskelin rahoitusta pääaineenani. Säästin jopa opiskeluaikanani ja sijoitin pieniä roposiani 1990-luvun lopun osakeanteihin. Ostin ensimmäisen oman asunnon ja ymmärsin, että raha mahdollistaa minulle paljon. Ymmärsin myös, että minun pitää itse valita, mitä haluan.

Irtiotto

Jossain vaiheessa ymmärsin tehneeni varsin yksipuolisia valintoja. Mietin, onko elämässä muuta kuin työntekoa, rahan perässä juoksemista sekä järjetöntä kuluttamista ja krääsän keräämistä. Halusin pois oravanpyörästä. Myin asuntoni ja kaikki tavarani ja lähdin vuodeksi Australiaan.

Reissu ei olisi ollut mahdollinen, ellei minulla olisi ollut säästöjä. Lisäksi tein töitä ja tienasin elantoni paikan päällä. Reissaajalla kävi myös onnenkantamoinen: olin laittanut jo Suomessa osan säästöistäni sijoituksiin, joiden arvo nousi vuoden aikana. Sijoitukseni tuottivat kaikki matkaan laittamani rahat takaisin. Tunsin, kuinka maailma kannattelee.

Karu paluu arkeen

Palattuani Suomeen minua odotti... ei mikään. Minulla ei ollut työtä, ei asuntoa, ei kalusteita, ei vaatteita. Oli vain reissukamat. Australiassa sanotaan, että hihattomilla on helpompaa ja se pätee kyllä Sydneyssä, mutta ei helmikuisessa Suomessa.

Minulla oli kuitenkin säästöni. Sain kivan vuokrakämpän ja ostin kalusteet. Olin tyytyväinen järkeviin ja edullisiin ostoksiini. Olin oppinut, että vähemmän ja riittävän hyvää on tarpeeksi.

Unelma ja uskalluksen puute

Reissun jälkeen olin työttömänä työnhakijana ja unelmoin omasta yrityksestä. Hain töitä ja kirjoitin liiketoimintasuunnitelmaa. En osannut päättää mitä halusin ja oman yrityksen varaan heittäytyminen tuntui liian pelottavalta. Tässä vaiheessa tekemäni sijoitukset sakkasivat, tuli ns. turskaa ja minulla meni pupu pöksyyn. Joten menin nöyränä takaisin ennestään tuttuun projektipäällikön palkkatyöhön.

Opin paljon tätä seuraavien viiden vuoden aikana. Opin paljon sellaisia asioita, joita hyödynnän nyt tämänhetkisessä työssäni ja elämässäni. Koin kuitenkin sisäistä ristiriitaa tekemiseni ja omien arvojeni välillä. Tyynnyttelin itseäni taas kivoilla tavaroilla, vaatteilla, matkoilla ja hyvällä ruualla. Terapiamuotona opiskelin sosiaalipsykologiaa: arvoja, asenteita ja joukkokäyttäytymistä. Halusin ymmärtää itseäni.

näköalapaikka yksityiseen rahankäyttöön

Viimeisimmässä työpaikassani toimin yksityispankkiirina ja autoin ihmisiä sijoittamaan tiettyihin kohteisiin. Ikään kuin minä olisin tiennyt, mihin kannattaisi sijoittaa. Olen suorittanut sijoitusneuvojan tutkinnot ja perehtynyt ammattimaiseen salkunhoitoon, mutta en minä mikään meedio ole. Minun tehtäväni oli myydä asiakkailleni sijoitusinstrumentteja, joiden rakentelijat maksoivat minulle provisiota tekemäni myynnin mukaan. Olin rahoitusalan eettisten kysymysten ytimessä, syvällä. Enkä viihtynyt.

Työssäni pääsin näkemään, miten monella hyvätuloisella yritysjohtajalla on iso omaisuus ja usein sitä vastaava velkataakka – koko talouden nettoarvo oli joissain tapauksissa miinuksella. Paljon rahaa tulee sisään, mutta ei ole varaa mihinkään, ei ainakaan säästämiseen. Tämä oli mielestäni käsittämätöntä.

Toiset asiakkaani olivat opettajia, sairaanhoitajia ja yksityisyrittäjiä, joilla saattoi olla isot säästöt tilillä eikä yhtään velkaa – nettoarvo siis reilusti plussalla.

Näiden kahden asiakasryhmän käyttäytyminen ja ulospäin näkyvä tyytyväisyyden taso olivat toistensa vastakohtia. Ihmiset, jotka elivät vaatimattomasti ja osasivat säästää olivat paljon mukavampia ja onnellisemman oloisia kuin omaisuudellaan usein pröystäilevät suurituloiset, jotka kuluttivat kaiken ansaitsemansa ja maksoivat pelkkiä kuukausieriä.

Tajusin, että ihminen voi olla hyvin köyhä, jos hänellä on vain rahaa.

UUDEN POLUN ALUSSA

Päätin koota osaamiseni pakettiin niin, että siitä on hyötyä mahdollisimman monelle ihmiselle. Ensimmäinen versio Kukkaron kuningattaresta ilmestyi jo marraskuussa 2014, jonka jälkeen se on ollut myynnissä e-kirjana tällä sivulla vuoden 2016 loppuun saakka. Kustantaja tarttui kirjaani ja julkaisi siitä parannellun ja oikeaksi kirjaksi painetun version tammikuussa 2017.

Olen lukenut tuhansia kirjoja sekä osallistunut satoihin seminaareihin ja webinaareihin taloudelliseen hyvinvointiin ja kestävään talouteen liittyen. Olen ollut perustamassa pariakin yritystä ja kirjoittanut kirjan jakamistaloudesta. Seuraan asioita tiiviisti ja haluan jatkuvasti oppia lisää. Investoin omaan oppimiseeni, koska se on minun arvojeni mukaista. Vastaavasti säästän rahaa kaikesta sellaisesta, johon kuluttaminen ei tee minua tyytyväiseksi.

Osaan jo olla kiitollinen kaikesta siitä, mitä minulla on. Ja tiedän, mikä minulle on tarpeeksi.

Tärkein saamani oppi on se, että raha on elämän energiaa. Ohjaamalla sitä oikein ja omien arvojen mukaisesti pystyy saavuttamaan paljon hyvää, sekä itselleen että muille. Itse olen ohjannut tätä oman elämäni energiaa ja uskaltanut sen avulla hypätä yrittäjyyteen ja lähteä toteuttamaan omia unelmiani.

Tavoitteeni on, että mahdollisimman moni suomalainen saa oman taloutensa hyvään kuntoon. Haluan, että jokaisella naisella olisi mahdollisuus toteuttaa sellaisia omia unelmiaan, joissa hänen omat vahvuutensa ja osaamisensa yhdistyvät maailman tarpeisiin merkityksellisellä tavalla.